Työnohjaus on tarkoitettu ihan kaikille työssä käyville. Työuraansa aloitteleva nuori hyötyy työnohjauksesta oman ammatti-identiteettinsä selkiyttämiseksi ja ammatillisen itsevarmuuden vahvistamiseksi. Työelämässä pitkälle edennyt löytää työnohjauskeskusteluissa uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja oman työn pohtimiseen. Jokainen hyötyy mahdollisuudesta pysähtyä pohtimaan: Miten minun työni tekeminen minuun vaikuttaa? Haluanko tehdä työtäni tällä tavalla? Jos työnantajasi tarjoaa sinulle mahdollisuuden työnohjaukseen, mene mukaan ja ota selvää, mitä työnohjaus voi sinulle antaa.

Jokainen ihminen on itse oman työtilanteensa paras asiantuntija. Työnohjaajan tehtävänä ei ole antaa ohjattavalle neuvoja tai ohjeita, vaan auttaa häntä löytämään uusia näkökulmia oman työn tekemiseen. Voimavarakeskeisessä työskentelyssä työn tekemisestä syntyy vähitellen uusi tarina. Uusien näkökulmien myötä piilossa olevat voimavarat löytävät päivänvalon.

Tähän kysymykseen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta.  Ryhmäkeskustelut avaavat usein enemmän uusia näkökulmia asioihin kuin kahdenkeskinen keskustelu työnohjaajan kanssa. Ryhmätyönohjaus mahdollistaa kollegoilta saatavan vertaistuen. Työelämässä on kuitenkin tilanteita, jolloin ohjattava haluaa keskustella luottamuksellisesti kahden kesken työnohjaajan kanssa. Myös jos työnohjaukseen tulon syynä on huoli omasta jaksamisesta, voi luottamuksellinen keskusteluilmapiiri löytyä nopeammin yksilötyönohjauksessa kuin ryhmämuotoisessa työskentelyssä. Molemmille työnohjausmuodoille on siis oma paikkansa.

Dialogisuus on tasavertaista, vastavuoroista ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Se on tapa olla ja toimia suhteessa toisiin, jossa tavoitteena on toisen ymmärtäminen ja uuden yhteisen ymmärryksen rakentaminen ajattelemalla yhdessä. Hyvä dialogi vahvistaa luottamusta ja psykologista turvallisuutta, mikä mahdollistaa vaikeidenkin asioiden käsittelyn. Dialogissa saa esittää kysymyksiä ja voi myöntää, ettei tiedä vastausta kaikkeen.

Kävelytyönohjaus toteutetaan kävelemällä luonnossa tai kaupunkiympäristössä. Yhteisen kävelyn aikana käydään työnohjauskeskustelua. Välillä voidaan pysähtyä havainnoimaan ympäristöä. Joskus luonto tai rakennettu ympäristö voi auttaa pohtimaan vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä vaihtoehtoja minulla on nyt, mihin tämän risteyksen eri tiet voivat minut johdattaa?
• Mitä toivon tulevalta työelämältä, mitä horisontissa häämöttää?
• Mitä kaikkea havaitsen, kun katson ympärilläni eri ilmansuuntiin: Esimerkiksi pohjoiseen katsoessani voin pohtia, mitä kaikkea nyt pohtimani kysymys merkitsee suhteessa työtovereihin? Itään katsoessani pohdin, mitä kaikkea tämä merkitsee suhteessa esihenkilöön ja talon johtoon. Etelään katsoessani pohdin, mitä kaikkea tämä merkitsee läheisilleni. Länteen katsoessani pohdin, mitä kaikkea tämä voi merkitä minulle itselleni.
• Millaisia työelämän haasteita vastassa oleva ylämäki voisi edustaa? Kun olen selvinnyt mäen päälle, mitä kaikkea uutta huomaan silloin?

Kriisityönohjaus on lyhytkestoinen, nopealla aikataululla toteutettava interventio, joka auttaa yksilöitä tai työyhteisöjä käsittelemään työssä kohdattuja kriisejä ja järkyttäviä tilanteita. Kriistyönohjaus jäsentää kokemuksia, tukee palautumista ja palauttaa toimintakyvyn.

Kriisityönohjausta voidaan tarvita mm. seuraavissa tilanteissa:

• Vaativat tai väkivaltaiset asiakastilanteet

Työyhteisön ristiriitatilanteet

• Vakavat onnettomuudet tai traumaattiset tapahtumat
• Työpaikalla tapahtuvat äkilliset muutokset tai organisaatiokriisit
• Prosessi on huomattavasti nopeampi kuin perinteinen työnohjaus, ja se käsittää yleensä vain 1–5 ohjauskertaa. Sen tavoitteena on estää työuupumusta, auttaa työntekijöitä eteenpäin ja vahvistaa yhteisön voimavaroja.

Eläinavusteisessa työnohjauksessa osa tapaamisajasta käytetään eläinavusteisiin harjoitteisiin. Eläinavusteisen harjoitteen jälkeen työnohjaustyöskentely jatkuu keskustellen, joko ulkona eläinten lähellä tai sisätiloissa. Eläinavusteiset harjoitteet valitaan ohjattavan tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi jos ohjattava pohtii, kuinka osaisi toimia jämäkämmin työssään ja asettaa rajoja, voidaan rajan asettamista harjoitella käytännössä hevosen tai koiran kanssa. Harjoittelun jälkeen syntyy usein antoisaa keskustelua rajojen asettamisesta työelämässä.

Työnohjaus voi olla lyhyempi tai pidempi prosessi. Usein työnohjaussopimus tehdään noin vuodeksi eteenpäin, ja tapaamiset toteutetaan kerran kuukaudessa. Olen toteuttanut myös esim. viiden kerran mittaisia työnohjausprosesseja. Halutessaan ohjattava voi sopia alkuun 1-3 tutustumiskäyntiä, joiden jälkeen ohjattava päättää, haluaako aloittaa pidemmän työnojaustyöskentelyn.

Palkansaajan työnohjauksen maksaa useimmiten työnantaja. Joillakin aloilla, esimerkiksi mielenterveystyössä ja päihdetyössä, työnohjauksen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Työnohjausta voi ostaa myös omakustanteisesti. Itse maksamansa työnohjauksen kulut voi vähentää verotuksessa tulonhankkimismenoina.

Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työnohjauksen maksaa ohjattava itse. Heille työnohjaus on kirjanpidossa vähennettävä kulu.

Mieti etukäteen, mitä toivot työnohjaukselta. Millaisia kysymyksiä pohdit juuri nyt työssäsi. Etsitkö työnohjaajaa omalta koulutusalaltasi, jolloin voit saada myös kollegiaalista tukea ja pohtia työn sisällöllisiä kysymyksiä. Vai toivotko ennemminkin ulkopuolisen näkemyksiä työtilanteeseesi. Joskus aivan toisella alalla työskentelevä työnohjaaja osaa esittää yllättäviä kysymyksiä, jotka auttavat eteenpäin. Keskustele kollegoiden kanssa: Millaisia kokemuksia heillä on työnohjauksesta? Osaavatko kenties suositella jotakin tiettyä työnohjaajaa.

Täältä löydät myös vinkkejä työnohjaajan valintaan >

Täältä löydät hakukoneen, jota voit hyödyntää työnohjaajaa etsiessäsi >